Aucoraattorin vierailevana tähtenä on Mari Koistinen. Tämän energisen viestinnän sekatyöläisen kiinnostuksen kohteina ovat mm. kuluttaminen, vastuullisuus, sosiaalinen media, kuluttajien keskinäinen sekä kuluttajien ja yritysten välinen nettivuorovaikutus. Mari kirjoittaa aktiivisesti Kulutusjuhla-, Kulutusviidakko- ja Mieto Marinadi -blogeihin.
Yritykset ovat nyt havahtuneet siihen, että netissä voisi oikeasti markkinoida. Houkuttelevuutta lisää näennäinen halpuus: ei mitään massiivisia tv-mainosbudjetteja, vaan käsivaralla kameralla tehty video, sopiva sivusto, Facebook-ryhmä, IRC-Galleriaa, blogimarkkinointia ja Twitter.
Vettä myllyyn lisäävät mainos- ja mediatoimistot, jotka esittelevät mielellään pikkubudjetilla tehtyjä kampanjoita, jotka sosiaalisessa mediassa ovat levinneet näennäisen helposti ja vaivattomasti. Nyt näkyvyyttä ajan hengen mukaan! Ollaan aktiivisia! Mennään sinne, missä kuluttajat ovat!
Tottahan se on, että kuluttajat pörräävät verkossa ja jakavat eteenpäin kaikenlaista. Valitettavasti ihmiset eivät vain välttämättä toimi ennakoidulla tavalla. Mainonnasta valuu, kuten ennenkin, melkoinen osa hukkaan, eikä tulosta synny.
Hauska olisi nähdä enemmän niitä esimerkkejä, joissa “päräyttäväksi” suunniteltu mainoskampanja ei ole herättänytkään kiinnostusta. YouTube-video on jäänyt ilman katsojia tai kiehtovaksi oletettu Facebook-kampanja tyssähtää alkutekijöihinsä. Blogeissa ei innostuttu kirjoittamaan haluttua viestiä.
Sen sijaan nettiväki voi nostaa esiin jotain sellaista, jota yritys ei olisi halunnut, tai vääntää mainoskampanjan omaan muotoonsa. Joukossa on siis myös vastavoimaa. Näistä on kirjoittanut Hintikan Kari, kuten “Kolaa kaikille, yhteisesti“- teksti (Hintikalla on muuten uusi Verkkovoimaa-blogi).
Sosiaalisen median mainoskampanjoinnissa haiskahtaa usein epäaitous. Tietysti mainonta on aina ollut liioittelevaa ja toisinaan täysin epäuskottavaakin. Netin myötä se kuitenkin iskee lujaa ja näkyvästi takaisin.
Uskottavuutta ei voi ostaa tyylikkäällä mainoskampanjalla. Eikä se uskottavuus rakennu hetkessä.
Sen sijaan netissä maine voi saada helposti kolhuja. Niiden paikkaileminen voi tulla yllättävän kalliiksi.
Kuluttajien kanssa pitäisi uskaltaa oikeasti kommunikoida, eikä vain liimailla nettikampanjan avulla itseä miellyttäviä palasia imagon päälle.
Edit: Viidakkorumpu kirjoittaa myös aiheesta
Hyvää settiä. Itse olen sitä mieltä että vahva muutos on käynnissä. Ihmiset miettii jo marketeissakin sitä häpeää, jos joku näkee kun ostaa “pahan yrityksen” valmistaman tuotteen. Ja itse asiassa usein se jo jää hyllylle sen “pahuuden” takia. Mainonnassa on myös edessä hyvin mielenkiintoiset asiat, kun kuluttajat valitsevat firmat, tuotteet ja tukemisen tahot. Yrityksille ei jää lopulta muuta keinoa kuin totuus ja sitä kautta tehdä toimivampia tuotteita – eihän tuo kuulosta ollenkaan pahalta ;)
Ei toi munkaan mielestä kuulosta niin pahalta. Minustakin on mukavaa tehdä työtään ilman että tuntee oloaan koko ajan likaiseksi (muuta kuin ehkä mielikuvitukseltaan). :D
Wuf!
Köh, näin nolosti myöhäisesti kiitän kommenteista (selittelyä: kun sattui tuota Prahan puolimaratonia ja muuta pientä menoa…) Ja minun mielestäni ei siis todellakaan kuulosta pahalta, vaan siltä, mitä homman olisi pitänyt kai olla aina :)
Materia kuuluu roskiin! Mitään sää mukaan kuitenkaan kun lähtö tulee. :P