We totally know it’s going to be mobile first – but can we just say – content second?

Kyllä, reippaasti yli puolet kuluttajista maailmalla ja epäilemättä Suomessakin käyttää verkkopalveluita puhelimella. Kyllä, määrä todennäköisesti kasvaa entisestään etenkin, kun mobiiliksi lasketaan myös tabletit ja muut välimallit. Kyllä, klassinen Mobile First -ajattelu on sisältöjen kannalta väärä.

Päätelaite on merkityksetön

Me, jotka muistamme internetin saapumisen kuin eilispäivän, jaksamme vielä seurata tilastoja mobiilin ja desktopin välisistä käyttöasteista. Jaksamme myös väsymättä jankuttaa responsiivisuudesta tai mobiilista suunnittelusta. Tästä on kuitenkin yksi kananlento siihen, kun eroa deskarin ja mobiilin välillä ei enää tunneta.

Tällä tarkoitan sitä, että asiaan ei kiinnitetä enää huomiota – ei suunnittelijoiden eikä käyttäjien puolella pöytää. Sama käyttäjä kuluttaa samaa sisältöä lukuisilla eri päätelaitteilla ja niistä leijonanosa on mobiililaitteita. Se, mitä nyt nimitämme desktopiksi, on vain leveämpi ruutu kuin puhelimen ruutu mutta esimerkiksi kapeampi kuin television ruutu.

Entäs sitten se responsiivinen suunnittelu

Ruutujen koot vaihtelevat ja niitä on jo nyt niin järjetön määrä, ettei suunnittelua voi enää rakentaa pelkästään tiettyihin resoluutioihin perustuvien breakpointien varaan. Uskon, että suunnittelu muuttuu sen sijaan enemmän sisältölähtöisiä katkeamispisteitä kunnioittavaksi.

Enää ei siis mietitä, että tässä näyttökoossa elementit asettuvat näin, tuossa ruutukoossa noin. Sen sijaan aletaan suunnitella, että kun teksti joutuu näin kapealle, elementit linjautuvat uusiksi jättäen sisällölle lisää tilaa. Tai kun kuva pienenee tiettyyn pisteeseen asti, sisältö muuttuu kolmepalstaiseksi.

Sisältö ratkaisee

Kun pääsemme yli mobiilin suunnittelun erityislaatuisuudesta, voimme palata takaisin välittämään enemmän sisällöstä. Nyt jo luemme kokonaisia kirjoja puhelimella ja katsomme elokuvia pikkuruisilta näytöiltä. Hokema siitä, että mobiilissa kulutetaan vähemmän ja lyhyemmin ei siis näytä toteutuvan.

Kyse ei selvästikään ole sisällön pituudesta tai leveydestä, vaan syvyydestä.

Kun sivusto muokkautuu sisällön ympärille eikä sisältöä tehdä sopimaan ulkoasuun, palataan jälleen perimmäisten kysymysten äärelle. Kun tiedetään tarkkaan verkkopalvelun tarkoitus ja tavoitteet, luodaan sisältö palvelemaan tarkoitustaan, eikä ruutukokoa.

Suunnittelu tehdään sisällön luettavuuden, katsottavuuden ja klikkailtavuuden miellyttävyys edellä. Samalla se tietysti tarkoittaa myös sitä, että ideaalitilanteessa sisältö mietitään ensin – käyttöliittymä vasta sitten.

Mutta kuinka? Teemu kertoo, kuinka lähdetään tekemään sisältövetoista sivustoa.

Elisa Heikura on sisältöön leijonaemon lailla suhtautuva copywriter, joka kouluttaa, kirjoittaa ja konseptisuunnittelee.