Tekstieditori on kehittäjän tärkein työkalu. Työkseen koodia kirjoittava tuijottaa editoria työpöydällään useita tunteja päivässä, joten on oleellista, että tekijän ja työkalun välinen suhde toimii ja toimii hyvin.

Suhtaudun intohimoisesti käyttämiini työkaluihin ja uteliaisuuttani päädyn testaamaan suurimman osan mielekkäältä vaikuttavista vaihtoehdoista. Omat kriteerit hyvän editorin valintaan ovat nopeus, mukautuvuus, työnkulku ja ulkoasu.

Editori on nopea

Tätä ei voi alleviivata liikaa; editorin on oltava salamannopea kaikissa käyttötilanteissa. Hidastelu tiedoston avaamisessa käy hermoille ja turhat viiveet näkymien siirtymissä rassaavat pidemmän päälle kärsivällisintäkin koodaria.

Editori on mukautuva

Vaikka tarjontaa on liikaa, niin tuskin löydät itsellesi sopivaa pelkästään valitsemalla. On todennäköistä, että joudut (toim.huom. pääset) säätämään ja tuunaamaan saadaksesi halutun käyttökokemuksen irti editorista. Kokemus hyvästä editorista kun on hyvin henkilökohtainen.

On tärkeää, että editori sallii vapaasti työtilan asetusten ja ulkoasun muokkaamisen, sekä toiminnallisuuksien laajentamisen lisäosilla.

Editorin työnkulku on sujuva

Projektiluonteinen työ edellyttää editorilta sujuvaa työnkulkua. Minimissään tämä tarkoittaa projektin kansiorakenteen ja tiedostojen esittämistä editorissa ja sujuvaa projektin sisäistä hakutoimintoa. Näppäinoikotiet ovat myös kriittisessä roolissa työnkulun kannalta, sillä mitä enemmän aikaa kädet viettää keskeytymättä näppäimistöllä, sitä tehokkaampaa työskentely on.

Editori on (potentiaalisesti) kaunis

Ulkoiset seikat editorissa on usein pääasiallinen valintakriteeri. Työtilan pitää näyttää hyvältä ja koodin syntaksin ilmaisemiseen pitää käyttää selkeitä värejä. On tietenkin täysin subjektiivista haluaako koodin näyttävän Matrixilta vai suosiiko pastellisävyjä, mutta tärkeintä on mahdollisuus muuttaa editorin ja syntaksin värien ulkoasua. Editorissa pitää siis olla potentiaalia olla kaunis.

Nyt kun valintakriteerit on alustettu, niin seuraa yhteenveto omassa käytössä toimivimmiksi todetuista.

Huom! Oli valintasi mikä tahansa niin sen ympärille leiriytyy yleensä fanaattinen porukka puolustamaan omaa mielipidettään. Tiettyjen tapauksien kohdalla erimielisyydet saavat legendaariset mittasuhteet. Loppujen lopuksi editori on kuitenkin vain työkalu ja paras työkalu on se, joka parhaiten sopii tekemiseen ja tekijään. Vasara, naula, ja niin edelleen.

Sublime Text

  • sublimetext.com
  • Ilmainen kokeiluversio, käyttölisenssi 80 USD.
  • Ensimäinen versio julkaistu 2007.

Sublime Text

Sublime Text on aikajanallani seurannut loistokkaan TextMate editorin luomaa voimatyhjiötä. Sublime on todennäköisesti ensimmäisiä graafisia editoreita, joka tukee laajasti erilaisia liitännäisiä ja lisäosia oman paketinhallinnan kautta. Sublime sisältää myös erittäin toimivan monitoimihaun, jonka avulla fokus työskentelyssä pysyy aina oleellisessa.

Pitkän kehitystyön tuloksena editori on erittäin vakaa ja erittäin nopea. Jokainen yleisempi käyttöjärjestelmä on tuettu ja eri versioiden erot ovat pieniä. Sublime on pitkään ollut oma henkilökohtainen valinta, mutta toivottu lopputulos on usein pitkäjänteisen säätämisen ja selvitystyön takana.

Atom

  • atom.io
  • Ilmainen.
  • Oletuksena kaunis ja helposti muokattava.

Atom

GitHubin Atom-editori on kaunis ja rakennettu käyttäen webistä tuttuja teknologioita. Jokainen osa-alue on helposti muokattavissa suoraan HTML/CSS-koodista, jolla editorin koko pintakerros on rakennettu.

Atomin modulaarisuus tarkoittaa, että suurin osa editorin perustoiminnallisuuksistakin on omia laajennuksiaan. Kaikki laajennukset löytyvät suoraan Githubista ja Atomin yhteydessä asennettava paketinhallinta on erinomainen. Kirjoitushetkellä erilaisia laajennuksia Atomiin löytyy yhteensä jo 6752.

Dokumentaatio on Atomin kohdalla myös aivan omaa luokkaansa ja editorin oma Atom Flight Manual on erinomainen startteri työkalun käyttöönottoon.

Visual Studio Code

VS Code

Microsoftin VS Code on tässä listatuista tuorein vaihtoehto, ensimmäinen versio editorista on julkaistu keväällä 2015. Editorissa on kaikki perusasiat kunnossa ja se on vaivihkaa noussut omaksi suosikiksi.

Atomin tyyliin VS Code on rakennettu käyttäen webistä tuttuja teknologioita, mutta toisin kuin Atom, se ei kärsi hidastelusta. Laajennuksista löytyy kaikki tarpeellinen ja lukumäärällisesti vaihtoehtoja on enemmän kuin Atomissa, mutta niiden laadusta voidaan keskustella. VS Code on siksi kuitenkin kompromissi; se ei ole yhtä nopea kuin Sublime, eikä kaunis tai laadukkaasti laajennettava kuin Atom. Määriteltyjen kriteerien puitteissa se on kuitenkin riittävän hyvä, ainakin toistaiseksi.

Lopuksi on vain vi(m)

Pakotin itseni opettelemaan vimin alkeet käyttämällä MacVim versiota editorista muutaman viikon kehitystyössä. En voi vakavalla naamalla väittää, että työskentely olisi ollut aina kovin tehokasta – joten sori siitä – mutta mitenkään hyödytöntä se ei ollut.

Joku versio vi:stä löytyy käytännössä ihan jokaisesta Linux-asennuksesta, joten se on esiasennettuna suurimmalle osalle palvelimia ja löytyy myös isosta osasta reitittimiä ja verkkolaitteita. Vi on äärimmäisen muokattava ja sopeutuva, nopeuttakin rajoittaa vain käyttäjä itse. Vi onkin eräänlainen riitti, jonka suuri osa (paitsi toisinajattelijat) kehittäjistä käy läpi uransa aikana.

vi

Vimistä pääset pois näppäinyhdistelmällä :q!

Protip: Useat modernit tekstieditorit tukevat vimin näppäinkomentoja ja toimintoja erillisen asetuksen tai laajennuksen kautta. Esimerkiksi Sublime editorissa asetus on nimeltään “vintage mode” ja Atomiin löytyy oma laajennus “vim-mode”. Testaa omalla vastuulla.