Lisäys joulukuussa 2017: nyt voit kuunnella tämänkin kirjoituksen Samin lukemana. Kaikki ääniraidat kokosimme tänne.

 

Suunnittelu sisältää sanana arvolatauksia. Muistan nuoruuden töistä Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalta erään suunnittelijan, joka esitteli itsensä mieluusti suunnitteluinsinööri Mähöseksi, painottaen selvästi yhdyssanan insinööriosaa. Ymmärrän häntä hyvin. Siinä on konkretiaa ihan toiseen tyyliin.

Suunnittelun ja toteutuksen vuoropuhelu

Suunnittelua ei oikein osata määritellä. Verkkopalveluita tehtäessä perinteinen ajatusvirhe on ollut käsittää suunnittelu leiskan piirtämiseksi. Tai se on ollut johdonmukainen ajatus vuosituhannen aamuhämärissä, kun tyypillisesti ainoa tiedostettu tavoite oli tehdä hienot sivut.

Tästä päästään kuitenkin siihen, että markkinointiviestintä ja tavoitteellinen viestintä ylipäänsä pitää aina alistaa tavoitteille. Graafisen suunnittelun lopputuotteena syntyy usein silmiä hiveleviä näkymiä. Silti kaikkein vähiten suunnittelu, myöskään graafinen suunnittelu, on taidetta.

Suunnittelua ja toteutusta käsitellään perinteisesti toisiaan seuraavina työvaiheina. Aina kun toteuttaessa alkaa tuntua epävarmalta, pitäisi palata takaisin kohtaan suunnittelu. Minimissään tämä tarkoittaa tuumaustaukoa. Näin suunnitellaan suunta seuraavalle iteraatiolle ja vältytään tekemästä turhaa työtä.

Tavoitteita palvelevia verkkopalveluita tehtäessä asia on kuitenkin monisäikeisempi ja suunnittelu koskee kaikkia.

Konseptisuunnittelu kuuluu koko työryhmälle

Konseptisuunnittelu määrittelee tavoiteltavan lopputuotteen ja miten sen on tarkoitus täyttää viestinnällisiä-, kaupallisia- ja palvelutavoitteita. Työmenetelminä tähän kuuluu tyypillisimmin fasilitointia, ryhmäkeskustelua, tutkimusta ja taustaselvityksiä. Konseptisuunnitteluun tulee osallistua koko työryhmä. Kaikkien työhön osallistuvien on osaltaan ymmärrettävä toistensa tekemistä ja mitä kussakin työnosassa tarkoitetaan laadulla.

Miksi näin? Ainakin siksi, että verkkopalvelun konseptia suunnitellessa pitää olla tiedossa tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet. Käyttöliittymäsuunnittelijan taas pitää saada käsitys kohderyhmistä ja heidän ominaisuuksistaan, halutuista käyttäjäpoluista KPI-pisteineen sekä noudatettavista visuaalisista reunaehdoista.

Rami autotallilla

Kehittäjä suunnittelee toteutuksen

Järjestelmäsuunnittelijan kutsumanimi arkikielessä on yleensä developer, koodari tai mieluiten kehittäjä. Joka tapauksessa hänen tehtävänsä on kehittää keinot, miten sisällönhallintajärjestelmä mukautetaan palvelemaan suunniteltuja näkymiä. Koodarilla ole mitään lapiotyöhön verrattavaa työnosaa, vaan työ on jatkuvaa luovaa ongelmanratkontaa. Jos sanojen sisältöjä ajattelee, niin enemmän kehittäjä saa suunnitella kuin toteuttaa. Työ on siis suurelta osin erilaisten syy-seuraussuhteiden huomioimista sekä vuorovaikutusta.

Itse asiassa työn onnistumisen edellytykset luodaan monesti diskuteeraamalla, jota niin mielellämme kansallisuutena halveksimme. Kun keskustelulla on selvä agenda ja tavoitteet, keskustelu itsessään on tekemistä. Samalla saatetaan keksiä keinot, miten motorisimmat työnosat voidaan automatisoida tai hankkia valmiita ratkaisuja, jolloin arvokkaimpien osaajien aikaa vapautuu tuottavampaan työhön. Arvaatteko miksi ruotsalaiset menestyvät bisneksessä meitä paremmin niin monella osa-alueella?

Itse näen mielelläni, että koko verkkopalveluprojekti on yksi suuri suunnittelutyö, jolla on vain eri vaiheita. Näistä toiset vaiheet tapahtuvat kiinteässä vuorovaikutuksessa toimeksiantajan kanssa palaverien muodossa ja toiset itsenäisesti. Vaikka Mähönen halusi painottaa olevansa insinööri, hänen toimenkuvansa oli ensisijaisesti suunnittelua. Niin on sinunkin työssäsi.

Yhtä kaikki tärkeintä on avoin ja jatkuva kommunikaatio kaikkien projektiin osallistuvien kesken. Näin niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin otetaan huomioon tarpeet, tavoitteet ja reunaehdot.

Avaamme mielellämme keskusteluyhteyden kanssasi