kupla

Olen intohimoinen volkkariharrastaja ja sen myötä pyrkinyt perehtymään myös merkin historiaan. Usein auton historiasta kuulee yksipuoleisen – ja kieltämättä tenhoavamman tarinan. Unohda kuitenkin Porsche ja unohda natsit. Kumpikaan ei tehnyt kuplasta sitä, millaisena me sen tunnemme. Ferdinand Porsche suunnitteli prototyypin – toki luonnollisesti sen myötä kuplan perusidean – ja ensimmäisen tuotantolinjan, mutta nämä eivät koskaan päässeet suunniteltuun käyttöön.

Tuotanto käynnistyi tosiasiallisesti vasta sodan jälkeen, kun muuan Heinz Nordhoff nimettiin autotehtaan johtajaksi. Sitä ennen oli valmistunut vain n. 200 kappaletta kuplan prototyyppejä. Kun tuotanto lähti lopulta käyntiin ja kysyntä kasvoi kiihkeästi, kuplassa tuli jatkuvasti esiin teknisiä kehityskohteita. Samaan aikaan jälleenmyyjät ja pian osa johtoryhmästäkin vaativat, että kuplan muotoilu pitäisi laittaa kiireesti uusiksi. Nordhoff oli kuitenkin jääräpäinen visionääri ja hän päätti suunnata niukat resurssit tekniikan kehittämiseen luotettavammaksi.

Heinz Nordhoff näki, ettei kupla tule kilpailemaan statussymboleiden kanssa. Näin hänen mukaansa oli hyödyllisempää keskittyä puhtaasti käytännön tarpeiden tyydyttämiseen. Erottuminen omintakeisella ulkonäöllä tapahtui sivutuotteena. Samalla kuplasta tuli kannanotto itsessään. Jopa jo 50-luvun autoistuneessa USA:ssa ajatus järkevyydestä löi rajusti läpi, kun tuote oli muuten huokutteleva ja puskurit vaihdettu paikalliseen makuun sopivammiksi. Omistajan käyttökokemus oli suunniteltu aivan uudelle tasolle, eikä vientiä aloitettu kohdemaihin, ennen kuin kattava ja konseptoitu huoltoverkosto oli olemassa. Kupla täytti tietyn tarpeen täydellisesti.

Miten tämä liittyy Aucoriin vuonna 2016?

Täytyy myöntää, että nyt kävellään hieman ohuelle aasinsillalle. Ohuelle siksi, että tuottamamme verkkopalvelut ovat aina yksilöllisiä ja ratkaisevat tiettyä yksilöllistä haastetta. Niitä ei voi lähettää linjalta toimeksiantajillemme. Nordhoffin tavoitelähtöinen tuotantofilosofia on kuitenkin ihan sitä, minkä mukaan verkkopalveluitakin tulee nähdäkseni suunnitella. Tulee siis tiedostaa ratkaistava ongelma, tehdä kestäviä ratkaisuja ja pitää tuotannon aikana kirkkaana mielessä ongelman ratkaisuun varatut resurssit. Tuotannon valmistuttua pitää olla selvä suunnitelma toimivuuden ja käyttötyytyväisyyden varmistamisesta.

Silmäkarkkien tekeminen ei ole osaavalta graafiselta suunnittelijalta kummoinenkaan temppu. Niitä järjestyy kyllä. Ihminen on vahvasti katseellaan aistiva nisäkäs. Visuaalinen suunnittelu on hyvin keskeinen osa menestyvää verkkosivustoa, eikä sitä saa missään nimessä väheksyä. Väitän kuitenkin, että alallamme todellista rehellisyyttä on käyttää suunnitteluresursseja siihen, miten tehtävät ratkaisut palvelevat mitattavia tavoitteita sekä käyttökokemusta niin loppukäyttäjille kuin ylläpitäjillekin. Visuaalinen suunnittelu on sitten alisteista edellisille. Harva haluaa profiloitua vaikkapa halpakauppana, mutta silläkin on paikkansa.

”Mitä selkeämpi ajatus brändistä ja sen vahvuuksista sekä toiminnan tavoitteista on, sitä helpompi on tehdä niitä palveleva verkkopalvelu tuottavin panoksin.”

Kustannuksiltaan kohtuullisen ydintuotteen pitää palvella luotettavasti, johdonmukaisesti ja mukavasti. Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sen varmistamista, että verkkosivusto täyttää sille asetetut määrälliset tavoitteet esim. yhteydenottojen, tilausten tai sisällön jakamisen suhteen. Volkkarilla oli 50-luvulla tavoite autoistaa tavalliset kansalaiset heidän tuotteillaan. Ostomotiivit koskivat käytännönläheisiä ja konkreettisia asioita. Kupla hankittiin esimerkiksi työmatkojen kulkemiseen kastumatta ja ajeluun perheen kanssa piknikille työviikon jälkeen. Auton tuotantokustannukset pysyivät hallinnassa hiottujen prosessien johdosta, lopputuotteen käyttökokemus oli mietitty ja kohderyhmän ostomotiivit olivat selkeät. Lukujen valossa volkkarilla onnistuttiinkin, voisiko sanoa, kohtuullisesti.

P.S. Parasta volkkarilla ajellessa on se, että sieltä näkee vain hymyileviä ihmisiä.

Toinen P.S. Tutustu tekemäämme nykyisen Volkswagenin asiakaslehteen osoitteessa volkswagenlehti.fi.