Karttaupotusten teknologia on kehittynyt niin, että mutkikkaammatkin kartat ovat yleensä tehtävissä kohtuullisella työmäärällä. Haasteena ei siis enää ole, voiko jonkin kartan tehdä vaan kannattaako sitä esittää kartalla lainkaan. Kartoilla nimittäin on aina oma hintansa ja huonot puolensa sivustolle.

Ilmaisten karttojen päivät ovat luetut

Google Maps on saavuttanut karttapalveluiden kiistattoman johtoaseman. Sen oma sovellus on karttasovelluksista suosituin. Valta-asema verkkosivujen karttaupotuksissa syntyi maksuttomalla rajapinnalla, jonka avulla kehittäjät pystyivät sijoittamaan pisteitä kartalle ja tekemään niillä esimerkiksi suodatuksia, reittisuunnitelmia ja paikannusta.

Ilmaisen palvelun ihanuus johti karttaryntäykseen sivustoilla. Tietysti ravintoloilla piti olla valtava interaktiivinen kartta, jossa oli yksi piste. Totta kai parin paikkakunnan yrityksen piti esittää toimipisteensä näyttävästi koko Suomen kartalla. Karttoja käytettiin myös somisteina ja taustakuvina.

Trendi koki kolauksen viimeistään 11. kesäkuuta 2018, jolloin karttojen rajapinta muuttui maksulliseksi käytön mukaan. Google tarjoaa pienen määrän ilmaista kapasiteettia, mutta käytännössä se ei yksin riitä. Ilmankin rajapintaa voi yhä tehdä maksutta hyvin yksinkertaisen yhden pisteen karttaupotuksen, mutta sen muokattavuus on hyvin rajoitettua. Karttojen käytölle on siis tullut joko hinta tai hyvin ahtaat rajat.

Ilman rajapinnan päivitystä vanhojen sivustojen kartat näkyivät rikkinäisinä eikä kaikkia karttoja ole vieläkään korjattu yritysten sivustoilta.

Tietenkään Google Maps ei ole ainut kartta-alustaa tarjoava palvelu. Suosittu kilpailija on Mapbox, joka tarjoaa laajemman ilmaisen kapasiteetin, mutta sekin laskuttaa lopulta käytön mukaan. Täysin maksutonta palvelua tarjoaa avoimen lähdekoodin OpenStreetMap, mutta se ei yllä ominaisuuksiltaan, tiedoiltaan ja rajapinnaltaan maksullisten palveluiden tasolle.

Entisen ilmaisen Google Mapsin tapaista laajaa kartta-alustaa ei voi enää käyttää maksamatta. Kustannus Googlen kartasta on asiakkaillamme yleensä joitain kymppejä tai satoja euroja kuukaudessa.

Kartta tarvitsee esteettömän vastineen

Kaikki käyttäjäryhmät eivät pysty käyttämään karttoja. Kartalla liikkuminen vaatii usein hienomotoriikkaa eikä ilman näköä kartalla navigointi tai kartan merkitys selviä ilman apukeinoja. Jotta sivusto voi olla saavutettava (WCAG 2.1-standardi), täytyy kartalle olla tekstivastine.

Käytännössä siis jos yrityksen toimipisteet on esitetty kartalla, täytyy ne esittää myös listana, jotta esimerkiksi näkövammaisten käyttämät ruudunlukijalaitteet pystyvät lukemaan ne. Samalla tavalla hakukonerobotit kaipaavat oikeita linkkejä, jotta ne varmasti löytävät esimerkiksi toimipisteet ja osaavat skannata sivuston oikein.

Esimerkiksi Partion lippukuntahaussa ensisijaisesti lippukuntia tarjotaan listauksena, mutta karttaversio on toissijaisena tarjolla.

Esteettömyys vaatii tiedon esittämistä myös muulla tavalla kuin kartalla. Siksi kannattaa pohtia tarvitaanko karttaa ollenkaan vai riittääkö kaikille saavutettava listaus.

Kartta hidastaa ja lisää hiilijalanjälkeä

Interaktiiviset kartat vaativat paljon resursseja ja ne käyttävät paljon dataa. Google Maps -rajapinnalla tehty kartta voi nostaa sivulatauksen määrää noin 1-2 MB, mikä tarkoittaa hyvin optimoidulla sivustolla noin 50-100% kasvua siihen datamäärän, jonka täytyy liikkua tietoverkossa. Jos karttaa zoomaa kauemmas tai liikkuu paikkakunnalta toiseen, latautuu taustalla edelleen paljon lisää dataa.

Sivuston käyttäjälle tästä seuraa usein hitaampaa latautumista. Teknisesti kartan latautumista voidaan lykätä niin, että muu osa näkyvästä sivusta latautuu ennen sitä, mutta joka tapauksessa kartan käyttökuntoon tulemisessa kestää. Omalta osaltaan juuri hitaus ajaa kävijöitä pois sivustoilta, vähentää konversioita sekä voi vaikuttaa negatiivisesti myös Google-näkyvyyteen. Yhdellä kartalla tuskin on kovin dramaattista vaikutusta, mutta jos sivusto on jo lähtökohtaisesti hidas, voi kartta pahentaa tilannetta ratkaisevasti.

Kaikki tiedonsiirto verkossa vaatii toimiakseen sähköä. Siksi suuremman datamäärän liikkuminen vaatii aina enemmän sähköä. Koska verkkosivuston käyttäjät eli datan vastaanottajat voivat olla missä tahansa, ei verkkosivuston omistajalla ole mahdollisuutta käyttää vihreää sähköä koko ketjussa. Verkkopalvelun hiilijalanjäljen pienentämisessä eräs tärkeimmistä asioista on minimoida liikkuvaa datamäärää, johon eräs helppo keino on luopua kartoista.

Milloin kartan voi jättää kokonaan pois?

Karttojen käytöllä on siis lähtökohtaisesti negatiivisia vaikutuksia saavutettavuuteen, latausnopeuteen ja hiilijalanjälkeen, minkä lisäksi niistä tulee kuluja. Lähtökohtana pitää olla se, että karttaa ei käytetä jos sille ei ole merkittävää syytä. Perusteen pitää olla niin tärkeä, että se ohittaa nämä haitat.

Kartta on helppo jättää täysin pois seuraavissa tilanteissa:

  • Kartta on somiste. Kartta on käytössä vain visuaalisuuden näyttävyyden vuoksi ilman selkeää hyötyä käyttäjille.
  • Kartta on rikki. Kartta on hajonnut Googlen karttamuutoksessa 2018, jolloin se on ollut jo pitkään käyttökelvottomana.
  • Kartta johtaa harhaan. Esimerkiksi kartta ei näytä toimiston sijaintia oikeaan kohtaan ja opastaa käyttäjiä väärin.

Milloin kartan voi korvata muulla ratkaisulla?

Kartan avulla voidaan esittää jokin toiminto, joka voisi käytettävyydeltään olla yhtä hyvin tehty ilman sitä. Sen sijaan, että koko toiminto poistetaan kartan mukana, toteutetaan se toisella tavalla. Näin helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta voidaan monessa tapauksessa parantaa vanhasta karttatoteutuksesta.

Coronaria esittää toimipaikat pelkkänä listauksena. Toimipaikoissa on pienet karttakuvakkeet, jotka ovat teknisesti kuvia, jolloin säästetään latausnopeudessa ja kuukausimaksuissa.

Esimerkiksi seuraavissa tilanteissa kartta voidaan korvata muulla toiminnolla:

  • Ajo-ohjeiden esittäminen. Kartan sijaan voidaan tehdä suora linkki Google Mapsiin, jolloin karttaa ei ladata tarpeettomasti kaikille kävijöille. Samalla mobiilikäyttäjät saavat sen auki suoraan älypuhelimen karttasovelluksella, jota pystyy käyttämään navigaattorina liikenteessä.
  • Alueiden ja rakennusten esittäminen. Interaktiivisen kartan sijaan pelkkä kuvamuotoinen esitys on usein riittävä. Kuvan käyttäminen on yleensä latausnopeudeltaan kevyempää ja kustannuksiltaan halvempaa. Huomioi, että esteettömyyden vuoksi kuvan merkitys pitää silti kertoa tekstimuodossa.
  • Paikkakunnan tai toimipisteen valinta. Usein pelkkä listaus on riittävä ja jopa karttaa helpompi tapa valita haluttu paikka.

Milloin interaktiivinen kartta on oikea ratkaisu?

Kartat eivät ole kuolemassa. On yhä käyttötapoja, joissa karttaupotus pystyy tarjoamaan suurelle käyttäjäkunnalle helppokäyttöisimmän ratkaisun. Näissä tapauksissa haittoja kannattaa aktiivisesti hallita esimerkiksi teknisillä ratkaisuilla kartan latautumisessa, joilla minimoidaan vaikutus latausnopeuteen ja pidetään kuukausimaksua kurissa.

Tässä esimerkkejä käyttötavoista, joissa interaktiivista karttaa kannattaa käyttää:

  • Paljon paikkoja lähellä toisiaan. Jos kartan pisteet ovat maantieteellisesti hyvin lähellä toisiaan, antaa liikuteltava kartta selkeän yleiskuvan. Esimerkiksi paikkakunnan ravintolat, bussipysäkit tai kierrätyspisteet hahmottaa helpoiten kartalta.
  • Paikannuksen hyödyntäminen. Kävijältä voidaan pyytää lupaa paikannukseen, minkä jälkeen esimerkiksi mobiililaite voi tarjota hyvin tarkat koordinaatit kävijän sijainnista. Näillä koordinaateilla voidaan tarjota hyvin personoitu kartta esimerkiksi lähimmistä palveluista, etäisyyksiä ja reittiohjeita.
  • Datan visualisointi. Karttojen avulla pystyy tehokkaasti näyttämään esiintyvyyksiä, levinneisyyttä ja alueiden eroja. Esimerkiksi WordPress meetuppien kansainvälisyys havainnollistuu hyvin kun koko maailman ryhmät laitetaan samalle kartalle.

Karttaupotuksia pitäisi olla vähemmän

Interaktiivisten karttojen parhaat puolet tulevat esille vasta monimutkaisemmissa kartoissa. Tästä syystä useimmat sivustot eivät tarvitse karttaupotusta lainkaan. Karttojen tarpeellisuudesta ja yleisyydestä on helposti syntynyt vääristynyt mielikuva, joka aiheutui ilmaisen Google Maps -rajapinnan laajasta käytöstä muutamia vuosia sitten.

Kun verkkosivustoa rakennetaan nyt, punnitaan kartan hyötyjä tarkemmin. Jos kartalle ei ole selkeää perustetta, sitä ei tehdä. Jos kartalle löytyy yhtä hyvä toinen toteutustapa, käytetään tätä. Lopputuloksena karttoja syntyy vähemmän, mutta silloin kun karttaa käytetään, on siitä varmasti hyötyä.

Milloin omalla sivustolla sitten pitäisi käyttää karttaa tai jättää käyttämättä? Ota yhteyttä ja suunnitellaan!