Mikä saa toiset menestymään asioissa joihin he ovat ryhtyneet, mikä saa toiset epäonnistumaan? Jotkut ominaisuudet ovat silmiinpistävän selkeitä, toiset huomaamattomampia. Tässä kirjoitussarjassa käyn läpi joitain yleisimpiä ominaisuuksia, jotka löytyvät oman näkemykseni mukaan kaikilta menestyjiltä (se, kuka on menestynyt – tai millä määreillä – onkin sitten eri keskustelun aihe).

Viidakkorummun Jari kirjoittaa valehtelun merkityksestä bisneksessä. Olen monesta kohtaa niin samaa mieltä, että ihan hirvittää.

Yrittäjäksi alkaessani pelkäsin kaikkein eniten sitä, että joutuisin valehtelemaan asiakkaille. Omat kokemukset menneisyydessä ovat osoittaneet, että rehellisyyttä ei kauheasti arvosteta yritysrintamalla. Siitä ei myöskään puhuta. Puhutaan myymisestä. Muistan ajatelleeni, että en ikinä haluaisi myyjäksi tai toimitusjohtajaksi, koska joutuisin puhumaan läpiä päähäni. Ja puff, tässä ollaan. En suinkaan ole luopunut periaatteistani, vaan olen oppinut jotain kohtaamiltani mahtavilta persoonilta, jotka ovat tehneet työtään kauan ja antaumuksella.

Asiakasrajapinnassa toimiessani opin aika nopeasti tasapainoilemaan työnantajan bisneksen toteuttamistapojen ja asiantuntijaroolini välillä. Kuten Jari Parantainen kirjoittaa, asiantuntija joka ei uskalla olla eri mieltä, on aika lailla arvoton asiantuntija. Eihän asiakas ikinä siitä todellisuudessa maksa, että joku tulisi nyökkäilemään jojomaisesti kaikille ideoille, vaan siitä, että asiantuntija tulee ja ratkaisee ongelman, johon oma aika tai osaaminen ei riitä.

Hämmentävän usein kuitenkin ihmiset lipsuvat valehteluun, vaikka tärkeämpää olisi olla rehellinen. Valehtelu tai vaikeneminen oikeassa kohtaa (joka on samaa kuin valehtelu) tuntuu helpommalta ratkaisulta. Sama tietenkin pätee aivan tavallisessa elämässäkin – jotkut pelkäävät konflikteja, toiset kohtaavat ne tavalla tai toisella. Itse olen oppinut nielemään pelkoni ja avaamaan suuni jos on jotain sanottavaa. Käytäntö on opettanut, että asiantuntijaroolissa taakse jätetyt epämiellyttävt totuudet purevat perseeseen kuitenkin jossain vaiheessa (vanha ja hyvin totuuteen perustuva sananlasku “minkä taakseen jättää, sen eestään löytää” pätee tässäkin), joten on hyvä ottaa asiat esille aikaisessa vaiheessa.

Suomalaisittain rehellisyys sekoitetaan usein töykeyteen. Se ei tietenkään ole sama asia, vaikka raivorehellisyyden voi epäystävällisyydeksi tulkitakin. Asiat voi ilmaista selkeästi ja kiertelemättä, vaikka se olisi kuinka epämiellyttävää. Hinnasta, aikatauluista ja riskeistä pitää pystyä puhumaan ilman kiemurtelua. Kiemurtelu on epärehellisyyden tai pelon merkki, ja itseäni ainakin tympii vääntää potentiaalisen alihankkijan kanssa pihtejä esiin, jotta saisi sovittua työlle jonkun hinnan. Ilkeämpi tarjoaisi niin alhaisen hinnan että toista ottaisi päähän, mutta itse en sellaiseen pysty.

Mieltä lämmitti, kun lukiovuosien aikainen ystävä otti yhteyttä pitkän tauon jälkeen. Elämä oli heitellyt hieman eri suuntaan, ja lyhyen kommentinvaihdon jälkeen päästiin taas ajantasalle toistemme kuulumisista. Keskustelu siirtyi yrittäjyyteen, ja siihen, miten olin päätynyt yksityisyrittäjäksi. Selvisi myös, että ystäväni haaveili yrittäjän urasta. Tietenkin ryntäsin tarjoamaan heti neuvojani (olen muuten huomannut, että yrittäjät neuvovat untuvikkoja varsin mielellään, ja itsekin nautin aika usein vanhempien kettujen neuvoista ja esimerkeistä), ja tärkeintä niistä ensimmäiseksi.

Kerroin, että rahasta pitää oppia puhumaan luonnollisesti. Se on Suomessa hankala aihe, jos ei tabu. Meidät on kaikki kasvatettu enemmän tai vähemmän siten, että ahneus on pahasta. Aloitteleva yrittäjä tai yrittäjäksi haluava välttelee rahasta puhumista, koska se voisi antaa jotenkin negatiivisen ja ahneen kuvan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että rahasta pitää opetella keskustelemaan luontevasti, ilman erityisempiä arvolatauksia. Yrittäminen on liiketoimintaa, jota tehdään rahan vuoksi: toki, minä teen tätä muidenkin arvojen vuoksi (joista lisää myöhemmin), mutta tärkein asia on kuitenkin vaihtokauppa, jossa asiakas vaihtaa rahaa osaamiseeni. Se on koko homman ydin. Ei sitä tarvitse hävetä.

Jos siis olet aloittamassa liiketoimintaasi tai haaveilet yrittäjän urasta, muista nämä muutamat vinkit:

  • Opettele puhumaan rahasta. Yrittäminen on liiketoimintaa, jossa ostaja vaihtaa palveluksia tai tuotteita rahaan.
  • Rehellisyys maan perii. Asioista puhuminen kiertelemättä voi koventaa keskustelua, mutta ongelmien välttämiseksi se on tarpeellista.
  • Myymisen ei tarvitse olla valehtelemista.
  • Kaikki eivät pelaa reilusti. Mieti, mitkä ovat omat periaatteesi, äläkä luovu niistä ikinä. Vaihda mieluummin työpaikkaa tai ammattia.