Sanoma- ja aikakauslehtien tuotannossa on pitkään vakiintuneet roolit. Toimittajat kirjoittavat juttuja. Kuvaaja tai graafikko hoitaa valokuvat ja grafiikan. Päätoimittaja editoi ja siirtää aineiston taittajalle, joka asettelee, tyylittelee ja muovaa ne tyylikkäiksi ja myyviksi sivuiksi.

Verkkosivujen sisällön äärellä ei yleensä hääri yhtä laajaa työryhmää. Toki tekstit pitää kirjoittaa, kuvat ottaa ja oikoluku tehdä, mutta jotenkin yhtälöstä jää puuttumaan taittaja. Kuka siis päättää miten verkkosivujen sisältö on aseteltu?

Suunnitellaanko ulkoasusta marmoripatsas vai työkalupakki?

Verkkosivuston uudistuksessa suunnitellaan sivuston pohjarakenne rautalankavaiheessa, jossa mietitään sivuston runko ja pääsisältöjen asettelu. Suunnittelija tekee siis pohjan sisällön taittamiselle ja raamit sille, miten sisältö voi asettua. Tässä vaiheessa ei yleensä keskitytä vielä ulkoasuun vaikka pienemmissä projekteissa voidaankin tehdä rinnakkain sekä rakennetta että ilmettä.

Esimerkki pohjataitosta Turre Legalin sivuston suunnitteluvaiheesta.

Suunnittelija voi lähestyä tätä pohjataittoa kärjistetysti kahdella tavalla:

  1. Marmoripatsas: Jokainen sivuston sivu piirretään auki ja taitto suunnitellaan yksilöllisesti juuri sille sisällölle.
  2. Työkalupakki: Sivuston elementit palastellaan lohkoiksi, joita yhdistelemällä, järjestelemällä ja varioiden kaikki sivut saadaan rakennettua.

Näistä marmoripatsas-lähestyminen on kenties lähempänä lehtimaailman taittajaa. Taitto tuottaa toki näyttäviä sivuja, mutta ei johdonmukaista järjestelmää, jolla uusia sivuja voisi luoda ilman suunnittelijaa. Uusien sivujen lisääminen kaipaa suunnittelijaa tai perussivuille tehdään jokin tylsä sivupohja, joka on kaukana taittajan omasta kädenjäljestä.

Työkalupakki-lähestyminen vaatii taustalle teknistä ymmärrystä sisällönhallinnasta ja luopumista täydellisiksi hiotuista sivuista. Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa piirretyn etusivun osiot voivat yhtä hyvin vaihtua tai järjestyä uudestaan tarpeen mukaan. Suunnittelussa on tärkeämpää luoda järjestelmä, jonka turvin voi taittaa tarvittavaa sisältöä kuin valmiiksi pureskeltuja taittoja kaikille sivuille.

Suunnittelija päättää pohjataiton eli vaihtoehdot sisällön esitykseen. Tiukoilla rajoilla ja uniikeiksi suunnitelluilla sivuilla sisällöntuottajan tehtävänä on lähinnä laittaa tekstit ennalta määritettyihin kohtiin. Joustavammalla pohjataitolla annetaan kirjoittajille lisää vapautta ja samalla vastuuta taitossa.

Kehittäjä luo konkreettiset työkalut taittoon

Verkkosivuston kehittäjällä on kaksipuolinen tehtävä. Hän rakentaa sivut niin, että ne näyttävät siltä miten suunnittelija on ne hahmotellut. Toisaalta hän määrittää myös sen järjestelmän ja ne työkalut, jolla sisältöä hallitaan.

Kehittäjä tekee teknistä suunnittelua pohjataiton perusteella. Ulkoasu pitää jakaa erilaisiin monikäyttöisiin tai kertakäyttöisiin lohkoihin tai kokonaan uniikkeihin sivupohjiin. Täytyy päättää mitä tapahtuu niissä tilanteissa ja käyttötavoissa, joita ei ole piirretty. Täytyy määritellä mitä tapahtuu jos uutisessa ei ole kuvaa.

Kehittäjä täydentää suunnittelijan pohjataittoa huomioimalla sivuston osioiden monipuolisen käytön. Kehittäjä asettaa ne konkreettiset rajat miten julkaisujärjestelmällä on mahdollista taittaa sisältöä.

Julkaisujärjestelmät ovat itsepalvelutiskejä

Rakennettu sivusto on suunnittelijan ja kehittäjän luoma alusta, jossa varsinainen sisältö taitetaan. Sisällöntuottaja pystyy samassa järjestelmässä sekä kirjoittamaan, editoimaan, taittamaan ja julkaisemaan sisällön. Mikään ei pakota väliin taittajaa tai päätoimittajaa.

Siksi sisällöntuottaja taittaakin yleensä itse tekemänsä artikkelin, tuote-esittelyn tai ländärin. Perinteisesti se on monilla WordPress-sivustoilla ollutkin helppoa kun tavallisten sivujen sisältö koostuu lähinnä samoista elementeistä kuin Word-dokumentti: väliotsikoista, tekstikappaleista ja välissä olevista kuvista. Monesti on käytetty myös erilaisia sivupohjia, joissa on valmiiksi pilkotut kentät, jolloin kirjoittajalle ei jää taitettavaa.

Parina viime vuotena tämä tilanne on kuitenkin muuttunut. WordPressillä valtavaa suosiota ovat nauttineet erilaiset kolmannen osapuolen page builder -viritykset ja WordPress julkaisi oman joustavan Gutenberg-sisältöeditorinsa joulukuussa 2018. WordPressillä on nyt siis mahdollista tehdä monipuolisempia taittoja kuin koskaan.

Uusi lohkomainen rakenne haastaa sisällöntuottajia miettimään tarkemmin sisällön sommittelua. Nyt pitäisi valita tilanteeseen sopiva lohko, miettiä miten eri leveyksiä voi hyödyntää, milloin käyttää palstoitusta ja missä kuvia. Verkkotaitosta on tulossa oma työvaiheensa.

Sisällöntuottajat ovat perinteisesti taittaneet sivuston sisällöt itse sivustolta löytyvillä työkaluilla. Julkaisuvaiheessa monimutkaisemmat näkymät on ehkä rakennettu valmiiksi digitoimistossa, mutta arkityö sisältöjen parissa vaatii yhä enemmän taittoa.

Kaipaako internet verkkotaittajaa?

Tämän tekstin kirjoitusvaiheessa kukaan ei tarjoa verkkotaittoa tai ole julistautunut verkkotaittajaksi. Uskon kuitenkin, että tälle palvelulle tulee tarvetta. Taittajalta kaivataan yhdistelmää visuaalista silmää että tekstitaitoja, jolloin siihen voisi erikoistua joko suunnittelija tai copywriter.

Varmasti monet sisällöntuottajat pärjäävät ja oppivat uudenlaisen sisällön taittamisen hyvin. Taittaminen on kuitenkin työvaihe, jota voi delegoida tai tehdä yhteistyössä osaavan taittajan kanssa. Osaava verkkotaittaja voisi siis tuoda toisaalla aikasäästöä että visuaalisesti houkuttelevampaa sisältöä.

Sisällöntuottajan taakkaa voidaan helpottaa myös muilla tavoin. Voimme huomioida sisällön koko ketjussa suunnittelusta toteutukseen. Teemme sähköisen käyttöohjeen julkaisujärjestelmän käyttöön. Koulutamme sisällöntuottajat WordPressin saloihin. Me autamme.

Suunnittelemme ja rakennamme verkkopalveluita, joihin on helppo taittaa tyylikästä sisältöä. Koska kuulumme nykyään MarkkinointiAkatemiaan, pystymme myös auttamaan suoraan sisällön tuottamisessa, konseptoinnissa tai konversio-optimoinnissa. Ota yhteyttä!