Hyvä käytettävyys on nykyään itsessään jo lähes standardi. Mutta käytettävyyttä varten on myös tehty virallisia standardeja, joiden pohjalta käytettävyyttä voidaan määritellä esimerkiksi verkkopalvelua kehittäessä.

Käydään läpi pääpiirteittäin sarjastandardi ISO 9241 ja sen osat 11, 110 ja 210.

ISO 9241 määrittää ihmisen ja tietokoneen välistä ergonomiaa

ISO 9241 on sarjastandardi, jolla määritetään ihmisen ja tietokoneen välistä ergonomiaa. Erityisesti sarjastandardi keskittyy käytettävyyteen siltä kantilta, että voiko tuotetta käyttää sille tarkoitettuun tarkoitukseen. Tätä sarjastandardia voidaan käyttää projekteissa yleisten laatu- ja käytettävyysvaatimusten määrittelyn pohjana ja näiden vaatimusten arvioinnin tukena.

aucor_pohtimassa_standardeja
Team Aucor kädet naamassa pohtimassa mm. ergonomiaa

ISO 9241-11 auttaa asioiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen

Sarjastandardin osa 11 auttaa tunnistamaan ne asiat, jotka vaikuttavat verkkopalvelun käyttötehokkuuteen ja -tyytyväisyyteen. Se auttaa hahmottamaan, mitä on huomioitava, kun arvioidaan käytettävyyttä käyttäjien suorituskyvyn näkökulmasta. Lisäksi osassa ohjeistetaan, kuinka tuotteen käyttötapa ja käytettävyys kuvaillaan selkeästi.

ISO 9241-11 ottaa kantaa myös laatujärjestelmiin, esimerkiksi ISO 9001 -standardin mukaiseen laatujärjestelmään. Osa 11 selittää, miten käyttäjän toiminnan ja tyytyväisyyden tuloksia voidaan käyttää mittaamaan, kuinka jokin järjestelmän osa vaikuttaa kokonaisuudessaan käytössä olevan järjestelmän laatuun.

ISO 9241-110 laatii ergonomiset suunnitteluperiaatteet

ISO 9241-110:n ergonomiset suunnitteluperiaatteet on muotoiltu yleisesti, eli ilman käyttö-, sovellus-, ympäristö- tai teknologiatilanteita. Siksi se tarjoaa kehyksen näiden periaatteiden soveltamiseen verkkopalveluiden analysointiin, suunnitteluun ja arviointiin. Sandardi keskittyy kuitenkin vain vuoropuheluperiaatteisiin, jotka liittyvät käyttäjän ja interaktiivisen
järjestelmän väliseen ergonomiaan, eikä ota suunnittelussa huomioon ollenkaan esimerkiksi markkinointia tai estetiikkaa.

ISO 9241-210: Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjälähtöinen suunnittelu

ISO 9241-210 määrittelee interaktiivisten järjestelmien, kuten verkkopalvelun, käyttäjälähtöisen suunnittelun kuudella pääperiaatteella.

  1. Järjestelmän suunnittelu perustuu käyttäjien, tehtävien ja ympäristön selkeään ymmärrykseen.
  2. Käyttäjien on oltava mukana prosessissa läpi järjestelmän suunnittelun ja kehityksen.
  3. Suunnittelun ohjaus ja viimeistely on suoritettava käyttäjäkeskeisellä arvioinnilla.
  4. Koko suunnittelu- ja kehitysprosessi on iteratiivinen.
  5. Suunnittelun on käsiteltävä koko käyttäjäkokemusta.
  6. Suunnitteluryhmän on koostuttava monialaisia taitoja ja näkökulmia omaavista jäsenistä.

Käyttäjälähtöistä ja käytettävää, selkokielellä

Kun kirjoitin opinnäytetyötäni standardeista, niin tuli todettua, että melkoinen sokkelohan se on. Oman haasteensa asiaan tuo se, että näitä standardeja ei ole luotu pelkästään verkkopalveluihin liittyen, vaan niitä sovelletaan kaikkeen vuorovaikutteiseen teknologiaan.

Silti ne luovat yhdenlaisen pohjan, jolla myös verkkopalvelujen käytettävyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä voidaan määritellä. Olennaista on tietää, mitä tavoitellaan, miksi tavoitellaan, miten se saavutetaan ja miten sitä arvioidaan. Siihen standardin ottaminen pohjaksi on yksi mahdollinen polku onnistuneeseen lopputulokseen.

Silti tärkeintä on se, että asioista puhutaan ja niitä määritellään yhdessä. Selkokielellä ja yhteistuumin.

Lue myös Samulin edellinen teksti käytettävyyteen liittyen.