Tämän kevään aikana Aucorissa on tarkoitus kehittää laatua mittaava järjestelmä. Sen avulla voimme todistaa olevamme oikeassa, kun – ehkä jonkun mielestä hieman röyhkeästikin – väitämme olevamme Suomen kovin WordPress-toimisto.

Me haluamme verkkosivujen suhteen olla kaikilla osa-alueilla Suomen kovin. Eli meiltä sopii odottaa parasta jälkeä niin suunnittelussa, toteutuksessa, projektinhallinnassa kuin asiakkaan kanssa työskentelemisessäkin. Kun tavoitteena on Suomen kovin laatu, on tietysti kysyttävä, että mitä (kaikkea) laatu oikeastaan tarkoittaa.

Kaikki lähtee kommunikaation ja tavoitteen laadusta

Tärkein lähtökohta verkkosivujen laadulle on asiakkaan ja meidän välinen suhde. Molempien osapuolten pitää voida luottaa toisiinsa, ja on tärkeää, että kaikki ymmärtävät, millaiseen lopputulokseen pyritään. Laatu edellyttää huolellista kuuntelemista ja keskustelua tavoista, miten tavoitteisiin päästään.

Asiakkaalla on aina omat tavoitteensa. Aucorilla puolestaan on kokemusta lukuisten verkkosivustojen rakentamisesta ja sitä osaamista hyödyntämällä voimme ohjata asiakasta kohti ehkä jopa parempaa lopputulosta kuin mihin asiakas alunperin pyrki. Lisäksi paras mahdollinen lopputulos tulee löytää niin, että budjetti ei karkaa käsistä.

Toteutuksen laadun ydin on sivuston käytettävyys

Laatua tarkastellessa ei vielä riitä se, että sivusto toimii. Kun kysyin laadusta senior developeriltamme Teemulta, hän totesi tämän olevan vain perustaso, jota asiakas jo olettaa. Kun tehdään laadukkaita verkkosivuja, ei voida lopettaa vielä siihen, että jokin asia toimii. Sen jälkeen täytyy edelleen hienosäätää esimerkiksi käytettävyyttä ja toimintavarmuutta.

Verkkosivun käyttäjänkin mielestä laadukkaan verkkopalvelun tärkein kriteeri on varmasti käytettävyys. Verkkopalvelu on susi, jos verkkosivujen kävijät eivät osaa sitä käyttää. Eikä sivustoa voi sanoa kovin laadukkaaksi, jos kävijät eivät löydä sivustolta tietoa siitä, mitä yritys haluaa myydä ja kuinka sen voi ostaa.

Käytettävyyteen vaikuttaa myös sivuston latausnopeus. Aucor oli kesällä 2018 todistetusti Suomen nopein digitoimisto Vierityspalkin tekemässä tutkimuksessa. Samalla laatutasolla pidämme huolta, että asiakkaittenkin verkkosivut ovat nopeita. Nopeudesta nautin esimerkiksi nyt kirjoittaessani tätä kirjoitusta sellaisessa paikassa, missä nettiyhteys on todella huono. On helppoa kaivaa Aucorin sivuilta tietoa vanhoista blogikirjoituksista, kun sivut aukeavat heikonkin yhteyden takaa nopeasti.

Näiden lisäksi sivuston käytettävyyteen liittyy esimerkiksi käyttäjälähtöinen käyttöliittymäsuunnittelu, turvallinen sivuston käyttö sekä ylläpitopuolella sivuston sisällönhallinta.

Conny piirtää hankeen laadukasta jälkeä.
Conny piirtää hankeen ladukasta jälkeä.

Piilossa olevat laatuasiat

Piilolaatuun kuuluvat asiat, jotka estävät katastrofeja tapahtumasta ja vähentävät työtä jatkossa, mutta joita asiakas ei muista projektin aikana pyytää. Tämän työn olemassaolosta hän ei välttämättä edes lopulta tiedä. Esimerkiksi kattavat uudelleenohjaukset pelastavat saavutetun hakukonenäkyvyyden sivustouudistuksessa, mutta tätä osataan harvoin vaatia.

Piilolaaduttomuus tuleekin esiin usein vasta ajan kanssa, kun sivusto opitaan tuntemaan paremmin. Kiiltävän pinnan alta sisällönhallinta voi paljastua tönköksi tai latausnopeus junaverkossa mahdottomaksi. Intohimo piilolaatuun pitää tulla toteuttajalta.

Kilokaupalla laadukasta koodia

Keskusteltuani asiasta devaajamme Janin kanssa, tulimme siihen tulokseen, että laadukas verkkosivusto on myös laadukkaasti koodattu. Verkkosivustot tarvitsevat jatkuvaa kehitystä. Jatkuvan kehityksen kannalta koodin pitää olla helposti ymmärrettävissä ja muokattavissa tulevia tarpeita varten. Helposti ymmärrettävä ja laadukas koodi lisää tehokkuutta tulevissa sivuston päivityksissä ja uudistuksessa. Lisäksi laadukas koodi on sellaista, että niin halutessaan asiakas voi vaivattomasti vaihtaa toimittajaa ja uusi tekijä pystyy ottamaan sivuston haltuun.

Teknisesti tarkasteltuna laadukas koodi on pilkottu osiin siinä määrin kuin se on mahdollista ja se on järjestelty selkeään kansio-/tiedostorakenteeseen. Koodin toiminnallisuus on moduuleissa, jotka hoitavat omat vastuu-alueensa itsenäisesti ja jotka voidaan sitten yhdistää toisten moduulien kanssa.

Miten kirjoitetaan jatkokehityksen kannalta laadukasta koodia:

  • Koodi korjaa pelkästään kyseisen ongelman: hyvä.
  • Koodi korjaa kyseisen ongelman ja lisää jo valmiiksi ehkä tulevia toimintoja: huono.
  • Koodi korjaa kyseisen ongelman ja ottaa huomioon, että tulevat tarpeet voivat muuttua: erittäin hyvä.

Laatua, laatua, enemmän laatua

Parhaassa digitoimistossa ei siis työskentele pelkästään parhaat koodarit, vaan hyvän laadun takana on monipuolista osaamista. Kuten Teemu on sanonut, emme ole täällä vain siksi, että asiakas ei osaa itse koodata. Toki pitää olla muutama kooditaikuri, joka osaa tehdä mahdottomasta mahdollisen. Tämän lisäksi tarvitaan myös laadukasta suunnittelua, kommunikaatiota, projektinhallintaa, viimeistelyä ja testaamista.

Tämän lisäksi pitää olla yhteisiä sovittuja standardeja millä sivustoja rakennetaan ja julkaistaan, jotta työprosessi on mahdollisimman tehokas ja jatkokehitys on helppoa. Siksi rakennamme laadulle myös mittareita, jotta kokemus laadusta ei jää arvailujen varaan.

Mitä sinulle tarkoittaa laatu? Tai millainen on laaduton verkkosivuprojekti? Tule juttelemaan kanssamme Twitteriin tai Facebookiin!