Lisäys joulukuussa 2017: nyt voit myös kuunnella tämänkin kirjoituksen Samin lukemana. Kaikki ääniraidat kokosimme tänne.

 

Kun luodaan uutta verkkopalvelua, sitä ei voi vasaroida kasaan. Jo suunnitteluvaiheessa tarvitaan laajempi setti työkaluja. Siksi suunnittelupöydässä olisi hyvä istua samalla kertaa sekä visuaalinen että tekninen hahmo. Tämä säästää pääsääntöisesti sekä aikaa että rahaa ja takaa varmasti paremman lopputuloksen.

Parhaimmillaan suunnittelijalla on itsellään perustason tekninen ymmärrys. Ainakin itse olen työssäni kokenut teknisen taustan pelkästään eduksi suunnittelua tehtäessä. On paljon helpompi tehdä teknisesti toteutuskelpoisia ja kustannustehokkaita käyttöliittymäratkaisuja, kun tuntee käytetyt tekniikat edes pintapuolisesti.

Toisaalta myös fronttikehittäjän tulisi ymmärtää visuaalisen suunnittelun perusprinsiippejä pystyäkseen tekemään väistämättä vastaan tulevia mikrotason design-ratkaisuja. Näin jokaista päätöstä ei tarvitse validoida suunnittelijalla joka käänteessä.

Mutta etenkin jos AD ei ymmärrä koodaamisesta metriäkään eikä kehittäjällä ole visuaalisista lainalaisuuksista aavistustakaan, on molempien oltava alusta alkaen saman pöydän ääressä.

Vältä rikkinäinen puhelin

Työläimpiä ja kalleimpia verkkopalveluprojekteja ovat ne, joissa lähdetään heti kättelyssä vinoon. Jos projektin joutuu ensin briiffaamaan suunnittelevalle taholle ja sitten toteuttavalle taholle, tehdään tuplatyö. Samalla otetaan riski, että jommastakummasta unohtuu jotakin olennaista. Kun kaikki projektiin osallistuvat ovat samaan aikaan läsnä, voidaan varmistaa, että se mitä ja miksi tehdään on kaikille selvää.

Aucor verkkopalvelun suunnittelu

Kehittäjä pystyy jo tässä vaiheessa ottamaan kantaa siihen, mitä on järkevää saati mahdollista toteuttaa joko teknisestä näkökulmasta tai budjetin tai aikataulun raameissa. Näin suunnittelija ei suotta piirrä käyttöliittymään mitään sellaista, mitä ei voi tai ole järkevää toteuttaa.

On myös hyvä miettiä, mitä julkaisujärjestelmästä tai lisäosista löytyviä käyttöliittymäelementtejä voi hyödyntää sellaisenaan ja mitä on tarpeen personoida tai luoda tyhjästä. Ominaisuuksia olisi aina hyvä arvioida niiden toteutuskelpoisuuden, ylläpidettävyyden ja käytettävyyden näkökulmista jo ennen kuin ne päätyvät piirustuspöydälle. Liika luovuus vaikkapa navigointia tai lomakkeita suunniteltaessa voi olla tavoitteiden ja lopputuloksen kannalta jopa vahingollista.

Teknisesti valveutuneet suunnittelijat ymmärtävät perusperiaatteet sanomattakin, koska he tuntevat käytetyn tekniikan mahdollisuudet ja rajoitukset.

Tiimityöskentely johtaa harvoin huonoon toteutukseen

Ylivoimaisesti tehokkainta on se, jos koko verkkopalvelua toteuttava tiimi pystyy tekemään yhteistyötä koko projektin ajan. Etenkin vesiputousmallin projekteissa vastaan tulee varmasti dokumentoimattomia yksityiskohtia, joita pitää käyttää vielä suunnittelupöydän kautta, että tekninen toteutus pääsee eteenpäin. Tästä syystä suosittelen hankkimaan verkkopalvelun ulkoasun ja toteutuksen samasta paikasta.

Jos suunnittelu kuitenkin tapahtuu toteutuksesta erillään, lopputulos on sitä parempi, mitä tiiviimpää yhteistyötä tahojen välillä tehdään. Kommunikaatio on tässä, niin kuin kaikessa muussakin, avainasemassa. Mitä selkeämmin eri vaiheet on dokumentoitu ja mitä tehokkaammin tietoa jaetaan tiimien kesken, sitä vähemmän harha-askelia projektissa tehdään.

Arvaillakin toki voi mutta silloinkin osumatarkkuus paranee, jos vasaroija tietää, miten porakone toimii. Ja päin vastoin.

Olipa Aucor verkkopalveluprojektissa visuaalinen tai tekninen taho, toimimme avoimessa yhteistyössä toisen puolikkaan kanssa. Tehokkainta on kuitenkin aina, jos olemme sekä että.