Verkkopalveluiden ja koko internetin ekologinen kuormittavuus jää helposti huomioimatta, koska verkkosivu ei savuta, haise tai roskaa. Silti jokainen lataamasi sivu, tekemäsi Google-haku ja lähettämäsi sähköposti vaativat energiaa, mikä synnyttää hiilidioksidipäästöjä. Kun kaikki tämä tapahtuu maailmanlaajuisesti miljardeja kertoja päivässä, päädytään siihen, että jos internet olisi valtio, olisi se kuudenneksi suurin sähkönkuluttaja.

Mistä verkkopalvelun hiilijalanjälki koostuu?

Karkeasti yksinkertaistettuna verkkosivustosi tuottama hiilijalanjälki koostuu kolmesta osasta:

1. Palvelimet
Kaikki sivustosi sisältö ja toimintalogiikka säilötään täällä. Joka kerta kun kävijä vierailee sivustollasi tai klikkaa johonkin sivulle, palvelin tekee töitä. Palvelimen täytyy myös päivystää kellon ympäri palvellakseen kävijöitä milloin tahansa nopeasti.

2. Verkkoyhteydet
Verkkoyhteydet ovat elektroninen “tieverkosto” palvelimen ja käyttäjän välillä. Tieto kulkee monen haaran ja välivaiheen kautta – esimerkiksi mannerten välillä valokuidulla merenpohjassa ja 4G-radioaalloilla älypuhelimeesi. Tiedon kuljettaminen vaatii aina sähköä.

3. Käyttäjän laitteet
Sivustoa selataan tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. Laitteet lähettävät pyyntöjä ja vastaanottavat resursseja palvelimelta verkkoyhteyksiä pitkin. Laite saa pyydetystä sivusta kasan resursseja, jotka se kokoaa valmiiksi sivuksi – sellaiseksi kun olet tottunut sivuston näkemään. Osa resursseista pitää ladata muualta, jopa tuhansien kilometrien päästä, kuten ulkoisesta palvelusta upotetut fontit tai kävijäanalytiikka.

Hiilijalanjäljen kannalta on selkeintä keskittyä näihin kolmeen näkökulmaan. Näiden tehokkuus tai tehottomuus toistuvat helposti kymmeniätuhansia kertoja kuukaudessa riippuen sivuston kävijämäärästä.

Miten verkkosivuston hiilijalanjälkeä pienennetään?

1. Paranna sivuston suorituskykyä

Sivuston suorituskyky ja ekologisuus kulkevat suureksi osaksi käsi kädessä – sivusto latautuu nopeasti, koska se käyttää resursseja tehokkaasti ja samalla se toimii ekologisesti.

Verkkopalvelun latausnopeus on hyvä suunnannäyttäjä ekologisuudessa. Hitaus voi olla merkki resurssien tehottomasta käytöstä, suurista tiedostokoista ja optimoinnin puutteesta.

Nopeus ei ole kuitenkaan aukoton mittari – esimerkiksi palvelin voi olla ylityöllistetty suuren kävijämäärän vuoksi, mikä tekee sivustosta hitaan, vaikka se muuten olisikin optimoitu. Suorituskyvyn arviointiin löytyy nopeita testejä, joita käyn läpi lopussa.

Toimenpiteitä, jotka palvelevat sekä suorituskykyä että ekologisuutta, ovat ainakin

  • tietoverkon kuormituksen vähentäminen: resurssien yhdistäminen ja pakkaus
  • ladattavan datamäärän pienentäminen: kuvien optimointi ja kuvakokojen järkevä valitseminen
  • datan kulkeman matkan lyhentäminen: palvelin ja sisällönjakelu lähelle käyttäjää
  • tehokkaiden tiedostomuotojen käyttö: logot ja ikonit vektoreina, valokuvat jpg-muodossa
  • palvelimen työmäärän vähentäminen (lisää seuraavaksi)
2. Vähennä palvelimen työtaakkaa

Palvelin joutuu tekemään töitä vähintään aina silloin, kun jokin sivustosi sivu avataan. Työmäärää voidaan pienentää välimuistituksella (eng. caching). Yksinkertaistettuna kun kävijä avaa esimerkiksi etusivun, palvelimen täytyy muun muassa hakea tekstit tietokannasta, järjestää navigaation linkit oikeaan järjestykseen ja etsiä viisi uusinta blogikirjoitusta. Kaiken tämän työn jälkeen palvelin lähettää sivun käyttäjälle. Jos toinen käyttäjä tulee kymmenen sekunnin päästä samalle sivulle, joutuu palvelin tekemään saman työn uudestaan.

Välimuistituksen juju on siinä, että resursseja – kuten kokonaisia sivuja, sivun osia tai kuvia – säilötään jokin aika siinä tilassa, jossa ne on lähetetty jollekin kävijälle.

Välimuistituksen avulla tämä kymmenen sekunnin päästä tullut käyttäjä saa saman sivun kuin aiempi käyttäjä, joten palvelin tekee enää vain murto-osan työstä. Palvelimen ei siis tarvinut käydä tietokannassa tai murehtia sivupohjan logiikasta: se lähettää vain valmiiksi säilömänsä paketin eteenpäin. Tämä on sekä nopeaa että ekologista.

Välimuistituksessa on tietysti myös haasteita. Jos esimerkiksi etusivua säilötään vartin välimuistissa ja tällä välillä julkaistaan uusi blogikirjoitus, voi syntyä pieniä viiveitä, että muutokset tulevat näkyviin käyttäjille. Välimuistitus on lähes oma tieteenalansa. Se ulottuu palvelimelta myös laitteesi selaimeen, joka tallentaa joitain resursseja omaan muistiinsa.

3. Huomioi resurssien säästeliäs käyttö suunnittelussa

Verkkopalvelun ekologisuuteen voi vaikuttaa myös suunnitteluvaiheessa. Sivuston latausnopeutta ja ekologisuutta voi käsitellä asettamalla sivun koolle budjetin – tietyillä ratkaisuilla on oma hintansa. Testasimme Chromen Yslow-laajennuksella 20 äskettäin julkaisemaamme sivustoa ja selvitimme miten eri resurssityypit vaikuttavat sivun kokoon ja siten latautumisaikaan:

Ekologinen verkkopalvelu: resurssityyppien vaikutus ladattavaan datamäärään

Suurin osa verkkosivun painosta tulee siis kuvista, jolloin niiden optimointi tuo suurimmat säästöt. Dokumentin, joka sisältää sivun rakenteen ja tekstisisällön, osuus on noin kaksi prosenttia sivun koosta: ekologisuuden kannalta on siis turha murehtia tekstin pituudesta. Teimme vastaavan testin myös 20 sivuston sisältösivulle, ja tulokset poikkesivat lähinnä hieman pienempänä yhteiskokona riippuen kuvien käytöstä.

Sivun latautumisen jälkeen käyttäjä voi joutua lataamaan yhä paljon dataa. Esimerkiksi videot ja mainokset ladataan yleensä vasta sivulatauksen jälkeen, jolloin ne tekevät sivun koon helposti moninkertaiseksi. Vältä jo suunnitteluvaiheessa resursseja, jotka kasvattavat ladattavaa datamäärää paljon mutta joita käyttäjä ei välttämättä halua nähdä kuten automaattisesti pyörivät videot tai pop-up-mainokset. Kuvakarusellien käyttöä kannattaa välttää varsinkin etusivulla, sillä ne vaativat useita suuria kuvia, ne ovat käytettävyydeltään surkeita eivätkä käyttäjät yleensä klikkaa niitä.

Resurssipihiys on haastavaa. Yhä nopeammat verkkoyhteydet, tehokkaammat laitteet ja kehittyneet toteutusmahdollisuudet ovat jatkuvasti kasvattaneet verkkosivustojen kokoa. Hitailla yhteyksillä tällaisten sivustojen lataaminen on pelkkää latausikonin tuijottelua. Rajatut resurssit voivat siis tuoda myös paremman käyttökokemuksen, jos se takaa sivuston nopeuden.

4. Tee sisältö helposti löydettäväksi

Kun käyttäjän etsimä sisältö löytyy helposti, kaikki voittavat. Käyttäjä on tyytyväinen, palvelimen työtaakka vähenee ja sisältösuunnittelu on onnistunut. Kun sisältö on helposti löydettävää, sivustolla navigointi sujuu helposti, sivuston sisäinen haku löytää relevantit hakutulokset ja sivusto löytyy sujuvasti hakukoneilla. Sisältösuunnittelulla voit vähentää käyttäjän turhaa klikkailua.

5. Suosi uusiutuvaa energiaa palvelinympäristössä

Voit vaikuttaa uusiutuvan energian käyttöön palvelimissa. Uusiutuvalla energialla toimivia palvelimia tarjoaa osittain esimerkiksi Aucorin asiakkaille tuttu Google App Engine -pilvipalvelu. Lisäksi Google kehittää aktiivisesti ekologisempia palvelinratkaisuja kaikille. Google ei kuitenkaan vielä pysty tarjoamaan täysin uusiutuvaa energiaa. Osa kotimaisista hosting-yrityksistä tarjoaa täysin uusiutuvalla sähköllä toimivia palvelimia, ja tulevaisuudessa uusiutuvalla energialla toimivien hosting-ratkaisujen määrä todennäköisesti kasvaa.

Voit vaikuttaa suoraan siis vain palvelimen energianlähteeseen. Sivustolla on silti hiilijalanjälki, vaikka se sijaitseekin kestävällä energialla pyörivällä palvelimella. Tiedon pitää silti kulkea verkossa ja käyttäjän laitteelle.

6. Älä kiusaa käyttäjää

Ekologisuuden kehitystoimet kannattaa tehdä niin, etteivät ne häiritse sivuston varsinaista tarkoitusta. Ei ole tarkoituksenmukaista poistaa kaikkia kuvia, jos voit välittää kuvalla halutun viestin tehokkaasti.

Käyttäjä liikkuu sivustollasi kuten tahtoo. Älä puutu tähän, vaan huolehdi, että kulissien takana kaikki toimii tehokkaasti ja resursseja säästäen.

Voiko ekologisuutta kuitenkin näyttää jotenkin käyttäjälle? Verkkopalveluille ei ole tällä hetkellä mitään laajasti käytössä olevaa ekologisuusluokittelua kuten vaikkapa kodinkoneilla on. Ei siis ole mitään yleistä tapaa ilmoittaa käyttäjälle ekologisuudesta. Todennäköisesti tulevaisuudessa jokin luokittelu syntyy, kun testausmenetelmät parantuvat ja tulosrajat päätetään.

Näin mittaat verkkopalvelun ekologisuutta

Verkossa on saatavilla muutamia työkaluja, joilla voit testata nykyisen verkkopalvelusi suorituskykyä ja ekologisuutta. Testit ovat tietysti joiltain osin puutteellisia, mutta tulokset ovat ainakin suuntaa antavia. Kaikki alla olevat testit ovat ilmaisia, ja voit tehdä ne ilman rekisteröitymistä mihinkään –  vaikka heti.

PageSpeed Insights: Pikatesti suorituskykyyn

Googlen PageSpeed on varmasti tunnetuin suorituskykytesti, joka arvioi sivuston 0–100-asteikolla. PageSpeed arvioi sivustoa erikseen mobiilinäkökulmasta sekä käytettävyydeltä. Testi antaa parannusehdotuksia löytämiinsä puutteisiin. Testi ei ota kantaa ekologisuuteen, ja tulokset vaikuttavat kokemustemme mukaan puutteellisilta pilvipalveluissa ylläpidetyillä sivustoilla. Tee PageSpeed Insights -testi täältä.

GTmetrix: Laajempi suorituskykytesti

GTmetrix-testi havainnollistaa PageSpeediä paremmin sivuston latausajan ja sivun koon. Tulosta vääristää tosin se, että testipalvelin sijaitsee Kanadassa. Testistä näkee myös, mitä resursseja sivu käyttää, kuinka paljon dataa käyttäjän pitää ladata ja kuinka kauan niiden lataamiseen menee. Tee GTmetrix-testi täältä.

Ecograder: Laaja testi suorituskykyyn ja ekologisiin näkökulmiin

Ecograder-testi on konkreettisimmin ekologisuutta mittaava testi, johon olemme törmänneet. Tämä testi ottaa huomioon myös löydettävyyden ja kestävän hosting-palvelun. Hosting-tarjoajien tiedot saattavat olla puutteelliset ainakin kotimaassa (tiedot maittain näkee täällä). Voit saada myös konkreettisen lukuarvon hiilijalanjäljestä antamalla sähköpostiosoitteesi. Tee Ecograder-testi täältä.

Dotcom-Tools: Verkkosivun latausnopeus maailmalla

Viimeisenä bonustestinä voi kurkistaa, miten sivuston latausnopeus näkyy eri puolelta maailmaa. Latausnopeudessa on huomattavia eroja maantieteellisen sijainnin perusteella. Hidas sivusto on vielä reilusti hitaampi kaukaa. Tee Dotcom-Tools -testi täältä.

Yhteenveto

Verkkopalveluiden ekologisuus nousee tulevaisuudessa yhä näkyvämmäksi ja tärkeämmäksi osaksi verkkopalvelun kehitystä. Toistaiseksi näkökulma on ollut melko syrjässä, ja mekin Aucorilla vasta tutustumme aiheeseen.

Verkkopalvelun ekologisuus ei ole välttämättä kaikessa pihistelyä tai aktivismia vaan se on usein linjassa hyvän sisältöstrategian, visuaalisen suunnittelun ja suorituskyvyn viilaamisen kanssa.

Lähteet