Tämä kirjoitus on osa blogikirjoitussarjaa, jossa paljastan Aucorin liikesalaisuuksia. Kymmenennessä osassa kerron kaiken Aucorin strategisesta johtamistyökalusta.

Balanced Scorecard (BSC) on sanahirviö, joka juontaa juurensa (k)ankealle 90-luvulle. BSC on tavoitejohtamisen työkalu, jonka tarkoituksena on mitata organisaation kehitystä. Taustalla on ajatus siitä, että jos jotain ei mittaa, ei voi tietää onko yritys nousukiidossa vai valumassa alas jyrkänteeltä. Yksinkertaisuudessaan BSC (jota Aucorissa kutsutaan nimellä Credometer) antaa jokaiselle henkilölle konkreettiset tavoitteet, joihin tulee pyrkiä.

Emme Aucorissa tietenkään noudata BSC:n ideologiaa orjallisesti. Oman näkemykseni mukaan BSC on sellaisenaan liian kankea eikä se sovellu kauhean hyvin modernin digimediatoimiston arkeen. Systeemissä on kuitenkin sen verran hyvää, että jonkinlaista variaatiota BSC:stä kannattaa käyttää. Liian moni yritys vain seilaa menemään ilman mitään järkevää mittaristoa.

Mitä sitten mitata?

Oikeiden mittareiden löytäminen ei ole todellakaan helppoa. Taloudelliset mittarit ovat yleensä niitä yksinkertaisimpia, mutta esimerkiksi pehmeämpien arvojen seuranta ei olekaan niin yksinkertaista. Miten esimerkiksi mitata työviihtyvyyttä? Tai miten arvioida markkinoinnin tehokkuutta?

Nykyään meillä mitataan muun muassa seuraavia asioita:

  • Laskutusaste (%).
  • Tulos/liikevaihto (%).
  • Kämmien määrä /kk.
  • Blogikirjoitusten määrä /kk.

Mittarit tietenkin vaihtelevat henkilön ja toimenkuvan mukaan. Moni mittari voisi olla parempikin, mutta erilaiset tehoon ja laskutukseen liittyvät mittarit ovat välttämättömiä, mikäli mielii pitää pään pinnalla.

Mitä sitten opimme oman Balanced Scorecard -mittaristomme rakentamisesta?

Aucorin omat mittarit ovat valittu lähinnä yrityksen ja erehdyksen kautta. Pari opittua asiaa:

  • Ei liian monta mittaria per henkilö. Mitä vähemmän, sen parempi.
  • Älä pyri täydellisyyteen. On parempi olla suurpiirteisesti oikeassa kuin tarkalleen väärässä.
  • Mittaa vain konkreettisia asioita, joita ei voi tulkita väärin.
  • Tavoitteiden täytyy olla realistisia ja reiluja.

Mikäli mittariston pystyy pitämään simppelinä ja ymmärrettävänä, siitä on apua kaikille. On paljon helpompi tehdä hyviä päätöksiä, kun on olemassa konkreettista historiadataa johon päätökset voi perustaa. Sen lisäksi työntekijälle tulee pieniä onnistumisen elämyksiä, kun mittarit saa ansaitusti vihreälle ja tietää tehneensä osansa menestymisen eteen.